3x Hei Maailma

Photo by John Salzarulo on Unsplash

3x Hei Maailma

Hello World on yksinkertainen testi, jolla ohjelmoija kykenee helposti varmentaan oman kehitysympäristön toimivuus. Konventio termin “Hello World” käyttöstä yleistyi nopeasti tällaisten pienten varmistusten yhteydessä ohjelmoinnin merkkiteoksen The C Programming Language – julkaisun myötä vuonna 1978.

“Hei maailma -ohjelma on tietokonesovellus, joka tulostaa ruudulle sanat “Hei maailma” (engl. Hello world). Sen voi löytää miltei jokaisesta ohjelmointikieltä opettavasta kirjasta ja se on useimpien ohjelmoijien ensimmäinen itse tehty sovellus.” ¹

Linux palvelimet -kurssin viimeisenä tehtävänä pyydettiin kirjoitamaan ja suoritamaan “Hei maailma” kolmella eri ohjelmointikielellä sekä tietenkin tätä ennen asentamaan mahdolliset tarvittavat ympäristöt.

Java

Aloitetaan Javasta. Varmennetaan Javan olemassa olo komennolla java -version joka tulostaa käytössä olevan javan mikäli moinen koneelta asennettuna löytyy. Tämän jälkeen luodaan ensin kansio HelloWorld jonka sisään luodaan tiedosto Main.java. Tämän jälkeen avataan tiedosto nanolla.

java -version
java version “x.x.x_x”
Java(TM) SE Runtime Environment (build x.x.x)
Java HotSpot(TM) 64-Bit Server VM (build x.x.x, mixed mode)


$ mkdir HelloWorld
$ cd HelloWorld/
$ touch Main.java
nano Main.java

Yksinkertainen ohjelma Javassa muodostuu tiedoston nimen kanssa yhtenevästä luokasta, jonka sisään kirjoitellaan vaadittu pääohjelmametodi “public static void main(String[] args){}”. Tämän pääohjelman sisään kirjoitetaan koodinpätkä “System.out.println(“Hello World”);” , joka ajettaessa tulostaa ruudulle heittomerkkien sisään kirjoitetun Hello World:in.

class Main {

public static void main(String[] args) {

System.out.println(“Hello World”);

}

}

Toimiakseen javakoodi tulee vielä ennen ajamista kääntää tietokoneen ymmärtämään muotoon tavukoodiksi. Käännös hoituu komennolla javac plus käännettävä tiedosto. Komennolla ls voidaan listata kansion sisältö ja todeta, että Main.java on kääntynyt komentokehotteessa ajettavaan Main.class muotoon, joka voidaan sitten lopulta suorittaa onnistuneesti komennolla java Main. Ohjelma tulostaa komentokehotteen ruudulle “Hello World”.

$ javac Main.java
$ ls
Main.class Main.java
$ java Main
Hello World

Python

Seuraavaksi on vuorossa Python. Varmennetaan Pythonin olemassa olo ja luodaan aiemmin tehtyyn HelloWorld -kansioon tiedosto helloworld.py avaamalla kyseisen niminen tiedosto nanolla.

$ python –version
Python x.x.x
nano helloworld.py

Pythonissa komento print(‘Hello World’) tulostaa ruudulle heittomerkkien sisään kirjoitetun Hello World:in.

print(‘Hello World’)

Ohjelma ajetaan komentokehotteessa komennolla python helloworld.py, joka tulostaa ulos – niinpä niin – Hello World.

$ python helloworld.py
Hello World

Javascript / Node.js

Viimeisenä vuorossa on Javascript. Alun perin webbiselaimiin luotu kieli on kehittynyt valtavasti alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan löytäen tiensä mm. Node.js:n kautta webbiselaimen ulkopuolelle komentokehotteella ajettavaksi koodiksi. Nodejs:n löytyminen voidaan varmentaa komennolla node –version ja tälläkin kertaa ensin luodaan aiemmin tehtyyn HelloWorld -kansioon uusi tiedosto helloworld.js avaamalla edellä mainittu tiedosto nanolla.

$ node –version
vx.x.x
$ nano helloworld.js

Javascriptin komento console.log(‘Hello World’) tulostaa ruudulle heittomerkkien sisään kirjoitetun Hello World:in.

console.log(‘Hello World’);

Ohjelma ajetaan Nodella komentokehotteessa komennolla node helloworld.js, joka tulostaa tälläkin kertaa ulos Hello World.

$ node helloworld.js
Hello World

Siinäpä tämän tämänkertainen tehtävä blogipostauksen muodossa.

Tämä blogipostaus liittyy Haaga-Helian tietojenkäsittelyn opintoihini ja ennen kaikea Linux palvelimet ict4tn021 -kurssiin, jonka rakenteesta, oppimistavoitteista ja aikataulusta voit lukea lisää täältä.

No Comments

Post A Comment