Messuraportti 26.-27. 9: Cyber Security Nordic / Kiinteistö-tapahtuma / FinnSec

Cyber Security Nordic – Messukeskus 26-27. 9

Messuraportti 26.-27. 9: Cyber Security Nordic / Kiinteistö-tapahtuma / FinnSec

Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin 26.-27. 9. ensimmäistä kertaa Cyber Security Nordic -tapahtuma. Kaksipäiväisessä kyberturvallisuuteen keskittyvässä tapahtumassa oli mukana useita näytteilleasettajia sekä eri puhujia messuilla annettujen luentojen ja messujen yhteydessä pidetyn erillisen, maksullisen seminaarin muodossa. Messukeskuksen näytteilleasennustilaa täydensi lisäksi samaan aikaan kiinteistönhoidon ja korjausrakentamisen ammattilaisille järjestetty Kiinteistö-tapahtuma, sekä Pohjoismaiden suurin turvallisuusalan tapahtuma FinnSec.

Messuille osallistuminen ja niistä kirjoitettava raportti syntyy osana Haaga-Helian Linux palvelimet kurssia. Yllätyksekseni ja ilokseni eniten ajatuksia herättävää kirjoitettavaa löytyi messujen jälkimmäisinä mainituilta “tavispuolilta”.

Case Fidelix ja rakennusautomaatiojärjestelmien luvattu maa

Fidelix Oy on vuonna 2002 perustettu älykkäitä ja luotettavia rakennusautomaatio- sekä turvajärjestelmiä tarjoava yritys. Tänä päivänä se on yksi alan suurimmista toimijoista Suomessa.

Termillä rakennusautomaatio tarkoitetaan tänä päivänä rakennusten lämmitys-, valaistus-, valvonta-, hälytys- ja ilmanvaihtojärjestelmien automaattista ohjausta joko yksittäiseen edellä mainittuun osaan keskittyen tai parhaimmassa tapauksessa kaikkia edellä mainittuja keskitetysti halliten.

“Yksinkertainenkin rakennusautomaatiojärjestelmä voidaan ohjelmoida esimerkiksi tekemään tiettyjä toimenpiteitä asunnosta poistuttaessa, kuten päälle jääneiden valojen, lieden, kahvinkeittimen ja muiden kodinkoneiden virran katkaisu. Monipuolisemmilla järjestelmillä voidaan lisäksi hoitaa asunnon lämmönsäätö, ilmastointi ja hälytykset, kuten esimerkiksi kosteushälytys pesukoneen rikkoutuessa tai huoneiston lämpötilan putoaminen tarkoituksettomasti.” ¹

Internetin levitessä yhä laajemmin osaksi myös laitteita joissa ei perinteisesti ole koettu tarpeelliseksi hyödyntää tietoverkkoja yhä useammat tahot ovat heränneet pohtimaan kaikkia niitä mahdollisuuksia mitä moinen uusi uljas esineiden internet (Internet of Things, IoT) voisikaan yleistyessään mahdollistaa. Yhtenä muiden joukossa rakennusautomaation voi nähdä hyvinkin hyötyvän tästä tulevaisuuden kehityksestä.

Markkinoille tarjottavilla rakennusautomaation tuotteilla on markkinointilupauksenaan tarjottavana varsin “solidi stoori”. Energiatehokkuus, ympäristöystävällisyys ja turvallisuus ovat teemoja, joita vastaan on vaikea keksiä mitään vastaanpyristeltävää. Monessakin mielessä messuasettajan sales pitchin tahtiin nyökytellessä tulee ajatelleeksi, miksen jo nyt pääse varmistamaan verkkoselaimeen rakennetun käyttöliittymän yli ettei se eteisen valo todellakaan jäänyt päälle. Visiot “älykodista” automaattisesti päältä pois napsahtavine vesihanoineen ja hellan levyineen tuntuu ainakin äkkiseltään erittäin tervetulleelta ja turvalliselta tavalta tukea vaikkapa vanhusten ja vammaisten asumista, mutta toisaalta myös vain yhdeltä tylsän arkiselta asumisen työkalulta, minkä olemassaolon puuttumista vuonna 2017 ei voi kuin ihmetellä.

Toki turvamessujen yhteydessä ei voi välttyä pohtimasta tällaisten automaatiosysteemien mukanaan tuomia turvallisuusuhkia. Aina kun luodaan systeemi, johon luodaan mahdollisuus päästä käsiksi tietoverkon kautta sitä pyrkii varmasti myös jokin taho hyödyntämään. Mitä jos hakkeri voisikin pitää taloa panttivankina uhaten polttaa koko tönö ohjelmoimalla hella hehkumaan useiksi tunneiksi. Tai mitäpä jos (kun) koittaa päivä jolloin internet kyykkää? Eittämättä asukkaalla on tuolloin muutakin huolta kuin talon rakennusautomaatio, mutta nämä ovat toki asioita joihin puuttuminen on huomattavasti helpompaa tuotteita kehittäessä kuin vasta jälkeenpäin korjatessa. Internetin limittäytymisestä osaksi yhteiskunnan arkipäivää ja sen tuomista huoltovarmuutta koskevista riskeistä on TedTalkissaan “The Internet could crash. We need a Plan B” muutamia vuosia sitten puhunut lahjakas herra Danny Hillis.

Fidelixin ständillä seistessä ehkä koko messujen mielenkiintoisimmaksi anniksi nousee ajatusten vaihdon yhteydessä tempautuminen pohtimaan ajatusta tulevaisuuden kiinteistöhuollosta, joka päivittäisessä tekemisessään hyödyntää vahvasti rakennusautomaatiota. Näden ajatusten pohjalta tulevaisuuden talkkari voisi ottaa roolia vaikkapa eräänlaisena kiinteistöhuollon ja lähihoidon hybridinä. Kiinteistöhuollon yhteyteen voisi ympätä rakennusautomaation kautta jos minkämoista lisäpalvelua.

Vaikka tällainen pohdinta lähteekin helposta laukalle ja voi tuntua jopa kaukaa haetulta on hyvä muistaa, että tekniikka on jo olemassa vaikka minkämoisen palvelun toteuttamiseen. Suurimmaksi rajoittavaksi tekijäksi tekniikan yleistymiselle ja sen tuomien bisnesmahdollisuuksien leviämisille onkin juuri hinta. Näin ollen asumiseen liittyvää automaatiota saadaan meillä Suomessakin, ainakin yksityisasuntojen osalta odottaa vielä pitkään.

Stanley Security – turvapalveluita digitalisoimassa

Toinen mielenkiintoinen nosto messuilta löytyi myös “pertsa-puolelta” Stanley Securityn muodossa. Yhtiö tarjoaa mm. avaimet käteen periaatteella joustavien ja korkean käytettävyyden turvapalveluiden vaatimia tietoverkkoratkaisuja.

Yhtiön messuilla pitämä luento heidän tavastaan lähestyä kyseisten ratkaisujen toteuttamista asiakkailleen oli varsin ilahduttavaa kuunneltavaa. Tässäkin tapauksessa edistynyt teknologia on mahdollistanut markkinoille tuotteita, joita olisi ollut vielä muutama vuosi aiemmin ollut mahdotonta tarjota. Yksi näistä on luennolla kuvattu turvapalveluiden alustaksi tarkoitettu tietoverkko, jonka kohdalla myyntiteeseiksi tuntuivat nousevan ennen kaikkea nopeus, huippuunsa viilattu verkon luvattu ylhäälläoloaika sekä tuotteen jatkuva monitorointi ja sen kautta mahdollisten eteentulevien ongelmatilanteiden nopea ratkaiseminen. Luotettavuudeltaan ja tekniikaltaan ja nopeudeltaan huippuunsa hiotun verkon yli voidaankin sitten lähtä liikuttelemaan turvallisuuteen liittyvää esim. video- ja kulunvalvontaa.

Annetun esityksen aikana eteen lentelevät lupaukset tuotteen yli 99 prosentin luotettavuuksista ja nämä ainakin äkkiseltään tuntuvat allekirjoittaneelle ainakin ilman sen enempiä todistuksia liian hyvältä ollakseen totta. Tuote-esittely on aina tuote-esittely eikä sen ole tietenkään tarkoituskaan muuta kuin myydä potenttiaaliselle ostajalle ajatus edetä seuraavaan neuvottelukierrokseen.

Tämä blogipostaus liittyy Haaga-Helian tietojenkäsittelyn opintoihini ja ennen kaikea Linux palvelimet ict4tn021 -kurssiin, jonka rakenteesta, oppimistavoitteista ja aikataulusta voit lukea lisää täältä.

No Comments

Post A Comment