Raspberry Pi:n käyttöön ottaminen

Raspberry Pi 3 out of the box 3

Raspberry Pi:n käyttöön ottaminen

Tämä blogikirjoitus käsittelee Raspberry Pi:n käyttöön ottamista. Tekstissä käydään läpi koneen kytkeminen päälle, PIXEL -käyttöjärjestelmän asennus NOOB-asennuslevyltä sekä aivan alkuun hieman yleistä Raspberry Pi:hin liittyvää tarinaa. Suoraan asennukseen pääset painamalla tästä.

Rasperry Pi, RasPi, Vadelma Pii. Rakkaalla lapsella on tunnetusti monta nimeä. Rasberry Pi on tuotenimi sarjalle brittiläisen Raspberry Pi Foundationin julkaisemia edullisia yhden piirilevyn tietokoneita. Raspberry Pi Foundation on vuonna 2009 perustettu säätiö, jonka tehtävänä on ollut kannustaa nuorten ihmisten tietotekniikan opetusta.

Ensimmäinen Raspberry Pi:n julkaisu näki päivänvalon helmikuussa 2012 (Raspberry Pi 1 Model B)¹ ja tänä päivänä Raspberry Pi Foundation myy sivustonsa kautta kuutta eri RasPi-mallia², jotka eroavat toisistaan niin ulkoisten mittojen kuin ominaisuuksiensakin puolesta. Rasbperry Pi:tä on alusta lähtien markkinoitu 35 dollaria maksavana tietokoneena¹. Todellisuudessa käyttöjärjestelmän ajamiseen tarvittavan muistikortin, virtalähteen, sekä ainakin ensimmäiseen asennukseen tarvittavien näppäimistön, hiiren ja näyttökaapelin takia RasPin hinta on todellisuudessa hieman kalliimpi. Yleisesti ottaen hieman toisistaan eroavilla kokoonpanoilla käyttöönottoa vaille valmiin Raspberry Pi -setin pystyy hankkimaan niin Suomesta kuin Euroopankin verkkokaupoista noin 60-100 euron hintaan. Ostin itse RasPi-paketin Saksan Amazonista ja settiin kuului Raspberry Pi:n, esiasennetun NOOBS-livetikun, virtalähteen, näyttökaapelin ja suojakotelon lisäksi vermeitä tulevia GPIO (General-purpose input/output) -kokeiluja varten. Laadin GPIO:sta tulevaisuudessa oman postauksen, kunhan ensin hieman opettelen aihetta.

Vanhahkon pöytäkoneen tehot pienessä paketissa

Tällä hetkellä ehkä suosituimman Raspberryn (Raspberry Pi 3 Model B) sydämenä sykkii Broadcomin järjestelmäpiiri (SoC, System-on-Chip). RasPin sisään on saatu leivottua neliytiminen 1.2GHz prosessori (1.2 GHz quad-core ARM-Cortex A53), grafiikkapiiri (Broadcom VideoCore IV @ 400 MHz), wifi, bluetooth sekä 1 gigabittiä keskusmuistia. RasPissa käytetyn kokonaisuuden eroavaisuuden vanhoihin pöytäkoneisiin verrattuna tekevät näiden keskenäisen vertailun ehkä hieman ontuvaksi, mutta jos pääsee yli tällaisten epätarkkuuksien voisi sanoa, että Raspberry Pi:n konepellin alta löytyy tehoja noin saman verran kuin vuoden 2004 paikkeillatietokonekaupasta sopuhintaan lähteneestä pöytäkoneesta.

Ensimmäisestä julkaistusta versiosta lähtien, RasPissa ajettavana käyttöjärjestelmänä on voitu pitää varsin luontaisesti ilmaiseksi saatavilla olevia Linuxin eri distribuutioita ja niistä yhä edelleen jatkettuja “kevytversioita”. Raspberry Pi Foundationin ylläpitämiltä sivuilta osoitteesta https://www.raspberrypi.org/downloads/noobs/ voi ladata muistikortille asennettavan asennusmedian mikä sisältää useamman vaihtoehtoisen Linux distron Raspberry Pi:hin asennettavaksi. Samalta sivulta löytyy myös kattavat ohjeet oman NOOBS -livekortin tekemiseen. Itse valitsin näistä vaihtoehdoista asennukseen Debianiin perustuvan Raspbian PIXEL:in.

Kolmen kohdan käyttöönotto

Raspberry Pi:n ottaminen käyttöön oli yllävänkin helppoa. Eniten koko prosessissa päänvaivaa allekirjoittaneelle aiheuttivat mukana tullut ahdas suojakotelo ja asennuksen jälkeen aiemmin tuntemattoman graafisen käyttöliittymän pienehköt nyanssit.

Asennus lähti käyntiin ennakkoon asennetun NOOBS -livekortin kytkemisestä RasPin pohjaan. Sen jälkeen kytkin koneen usb-portteihin hiiren ja näppäimistön, HDMI-piuhan sille varattuun porttiin ja turvallisesti viimeisenä virtapiuha kiinni mini-usb -porttiin. Kone heräsi henkiin virtaportin läheisyydessä sijaitsevien keltaisen ja punaisen ledin indikoidessa asiasta. Hetken käynnistelyn jälkeen näytölle avautui asennusmedian näkymä, joka tarjoaa käyttäjälle vaihtoehdot asennettavaksi käyttöjärjestelmäksi. Minun tapauksessa nämä olivat LibreELEC:in musiikin, elokuvien ja valokuvien toistamiseen erikoistunut Kodi sekä perinteikkäämpää desktop -käyttöjärjestelmää edustava Raspbian PIXEL.

Käyttöjärjestelmäksi valikoitui PIXEL ja kohtasin tässä kohdassa oikeastaan koko asennuksen ainoan vaikeuden. Hiiren klikkauks ei tuntunut toimivan. Sain kuitenkin valikoitua käyttöjärjestelmän asennukseen nuolinäppäimillä selaten, välilyönnillä valiten sekä painamalla installointi kohdan vinkkaamaa i-kirjainta asennuksen aloittamiseksi. Myöhemmin selvisi, että ainakin oman käytössä olevan Blackstormin hiiren kohdalla käyttöjärjestelmä ei reakoinut nopeaan klikkailuun vaan hiirellä valitessa piti odotella hiiren nappi pohjassa hieman pidemmän aikaa, että valinnan sai maaliin. En ole ehtinyt vielä tähän mennessä “vian” syihin tai korjaamiseen paneutumaan, toisaalta RasPia on tarkoitus käyttää SSH:n yli komentokehotteelta, jotenka tämä ei ainakaan minulle ole mitenkään erityinen päänvaivaa aiheuttava ongelma.

Tämän jälkeen asennus asentui itsestään ja lopussa piti vielä kuitata kone bootattavaksi. Boottauksen jälkeen ylös nousi asennettu ja käyttövalmis Raspbian PIXEL. Aikaa koko asennukseen kului 15-20 minuuttia.

Vaikka uuden raudan ja käyttöliittymänkin kanssa on aina omat totuttelunsa täytyy sanoa, että Raspberry Pi:n käyttöönotto oli ilahduttavan helppoa. Jopa siinä määrin, että uskoisin monen käyttiksiä ennen asentamattomankin suoriutuneen hommasta ilman suurempia kommelluksia. Ilahduttavaa oli myös, miten helposti ssh-yhteyden luonti  lähiverkossa toimi. Olin varautunut jo staattisen ip:n määrittämiseen ynnä muuhun asiaan kuuluvaan jumppaan, mutta nettiä selatessa vastaan tuli maininta, että nykyään RasPiin voi soitella lähiverkossa myös tunnuksella pi@raspberry.local. Tästä seurauksena seuraaavaksi syntyy postaus Linux palvelimet -kurssille Python Flask LAMP -webbiympäristön asennuksesta ja käyttöönotosta SSH:n yli RasPilla. Lisää aiheesta pääset lukemaan täältä.

Tämä blogipostaus liittyy Haaga-Helian tietojenkäsittelyn opintoihini ja ennen kaikkea yleiseen nörtteilyyn, josta toivon joku kaunis päivä tulevaisuudessa repivän vielä elantoni.

Edit 20.9.2017: Muokattu postauksen ulkoasua.
Edit 1.10.2017: Poistettu maininta Flask:stä ja lisätty linkki LAMP -ympäristön pystyttämisestä kertovaan postaukseen.
Edit 17.12.2017: Muokattu tekstiä ja kuvia kuvaamaan paremmin asennusprosessia.

No Comments

Post A Comment